Pakoa arjesta

Pakoa Arjesta

Aina joskus tarvitaan pieni irtiotto kiireen keskellä. Vaikka kuinka kalenteri huutaa merkintöjä, kaipaa ihminen oman hyvinvointinsa kannalta edes yhtä päivää, jolloin velvollisuudet saavat odottaa. Minulle tämä tuottaa välillä vaikeuksia. En ehkä osaa niin hyvin rentoutua ja unohtaa. Päästää irti.  Onneksi kehoni antoi hätähuudon ja sairastuin. Vain viikonlopuksi flunssaan. Olo oli kuitenkin niin väsynyt, etten jaksanut edes murehtia koulua tai töitä. Tai ehkä ne pienenä mörkönä kurkkivat takaraivossa, koska sellainen minä vain olen. Uskon siihen, että ihmisen keho viestii toiminnallaan hyvinvoinnista. Jos fyysisesti alkaa tuntua liian raskaalta on aika hetkeksi lopettaa. Antaa koko paketin levätä, sekä kehon, että mielen.
Heräsin aamulla ja ajattelin ,että tänään minä ajattelen pitkästä aikaa jotakin uutta. Annoin ajatuksieni vain olla ja mieleni alkoi tehdä riisipuuroa. Puuron valmistuessa aloin selata erilaisia jouluisia sisutuskirjoja ja -lehtiä. Oi miten ihanaa oli juoda kahvia ja uppoutua joulun tunnelmaan. En malta odottaa, että pääsen valmistelemaan joulua. Sehän tulee aivan pian...

Kun mieli lepää voi tehdä asioita, joita yleensä ei ehdi. Katsella vaikka, kun lapsi leikkii tai osallistuu itsekin. Laittaa ruokaa joka ruokkii kehoa ja mieltä. Miten onkaan ihanaa syödä kaunista ruokaa. Rakastan laittaa sushia, Onhan siinä työtä, mutta siinä työssä mieli vain lepää.
Masu täynnä ihania puuhia ja hyvää ruokaa, sen jälkeen kelpaa nauttia sunnuntaista vain sohvalta käsin.
Huomiseen kaikki arjen huolet!