Henkisesti rankka kokemus järisyttää myös fyysisesti ihmisen kehoa. Oma oleminen on pääasiassa mennyt nyt toipuessa. Stressin sietokyky vedettiin tappiin asti ja siitä toipuminen on kestänyt aikaa ja varmasti jatkuu vielä. Lyhyet yöunet vaihtuivat unettomuuteen, vaikka kaiken piti olla hyvin. Vatvoin asioita ja kävin läpi koko mestaritutkintoni. Kyseenalaistin jopa oman ammattitaitoni ja kaiken kokemani. Pohjalta on pakko vain ponnistaa ja kuulin vanhoilta mestareita, että tämäkin voi kuulua kasvuun ja kehitykseen. Pikkuhiljaa alan päästä taas jyvälle normaalista elämästä. Fyysinen hyvinvointi on aloitettava alusta. Yömyöhään tietokoneenruutua töllistellen ja suklaata napostellen ei voi odottaakaan kaunista peilikuvaa.
Liian ankara ei itselleen kannata olla, vaan hiljaa hyvä tulee. Sokerit pois ja tilalle jotakin terveellistä. Sillä jaksaa tämän masentavan marraskuun taivaltaa.
Ihmeitäkin voi tapahtua, niinkuin minulle tänään: "prr prr"! "Jaana..?" "Hei täällä on ***-lehdestä hyvää päivää. Saisinko haastattelun..? "
